Johtajuuden kehittämisessä avain parempaan huomiseen

Kesän 2012 aikana on tapahtunut talousrintamalla paljon ylimielisyydestä kertovia asioita, muun muassa Nokian romahtaminen ja Lokapojat Oy:n saama tuomio ympäristön turmelemisesta ja törkeistä petoksista. Keskenään hyvin erilaisia tapauksia yhdistää yksi asia; huono johtajuus.

Nokia on tyyppiesimerkki siitä mitä tapahtuu, kun jäädään laakereille lepäämään. On kuluttajien törkeää aliarvioimista tuottaa kulutushyödykkeitä, joita ei ole loppuun asti kehitetty ja testattu, ja kuvitella asiakkaiden pysyvän pelkän merkkiuskollisuuden vuoksi. Valitettavan monessa yrityksessä ahneus on ajanut tuotekehityksen ja strategisen suunnittelun ohitse. Eräs ystäväni on kiteyttänyt timanttisen ajatuksen toimitusjohtajan tehtävästä. ”Toimitusjohtajan tehtävänä on pitää mielessä koko ajan se maali, johon yrityksen tulee pyrkiä. Joskus maaliin ei päästä suorinta tietä vaan joudutaan ottamaan sivuaskelia, mutta se maali ei saa pyyhkiytyä johtajan mielestä koskaan.” Tätä voisi vielä jalostaa niin, että kun maali on saavutettu, niin asetetaan taas uusi maali ja mennään sitä kohti samoin periaattein. Olen ystäväni kanssa samaa mieltä siitä, ettei toimitusjohtaja voi olla edestakaisin pomppiva pingispallo vaan se vakaa asiantuntija, joka ohjailee alaisiaan saavuttamaan asetetun maalin.

Lokapoikien kohdalla ei enää voi puhua huonosta johtamisesta, yhtiöstä puuttuu johtajuus kokonaan. Hyvän tai edes keskinkertaisen johtajan moraali ei olisi edes sallinut ajatella sitä, mitä Lokapoikien johto antoi tapahtua.

Helsingin Sanomat kirjoittaa juhannuksen alla 2012 nettisivuillaan tapauksesta seuraavaa:

”Jätteenkuljetusyhtiö Lokapoikien molemmat hallituksen jäsenet saivat keskiviikkona vankeutta muun muassa jätevesien kippaamisesta luontoon. Vantaan käräjäoikeus määräsi Tarmo Kunnasrannan ja Pentti Tiikkajan neljäksi vuodeksi vankeuteen ympäristön turmelemisesta ja törkeistä petoksista. Syyttäjät olivat vaatineet viiden vuoden tuomioita.

Yhtiö kippasi muun muassa asumisjätevesiä luontoon lähinnä pääkaupunkiseudulla vuosina 1999–2008. Lisäksi asiakkaita ylilaskutettiin ja jäteasemalle toimitettujen rasvajätekuormien määrä ilmoitettiin todellista pienemmäksi.

Käräjäoikeus jakoi avunannosta rikoksiin ehdollisia vankeustuomioita ja sakkotuomioita yhtiön työntekijöille. Myös Lokapoikien kuljetuksia hoitanut liikenteenharjoittaja tuomittiin ympäristön turmelemisesta puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen. Kahden työntekijän syytteet hylättiin. Lokapojat ja sen hallituksen jäsenet määrättiin yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiolle 920 000 euroa rikoshyötyä. Hallituksen jäsenet saivat myös viiden vuoden liiketoimintakiellon. Käräjäoikeuden mukaan ympäristöä on turmeltu suunnitelmallisesti ja ammattimaisesti ja sillä on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä.”  

Millainen johtaja antaa tällaisen tapahtua omassa yrityksessään ja vieläpä liki kymmenen vuoden ajan? Törkeää ylimielisyyttä luontoa, yrityksen työntekijöitä ja yhteiskuntaa kohtaan. Valitettavan kauan saivat toimia ennen kuin kukaan puuttui asiaan. Voin vain kuvitella kuinka tuskallista on ollut työskennellä näin moraalittomassa yrityksessä.  

Huonolla johtajuudella pilataan monta hyvää, potentiaalisessa kasvussa olevaa yritystä. Huono johtajuus vaikeuttaa ammattimaisen työvoiman pysymistä yrityksessä. Tämän on oivaltanut myös mielipiteitä vahvasti jakava talousvaikuttaja Björn Wahlroos. Turussa syyskuun alkupuolella kokoontunut Maailman partiosäätiö käsitteli johtajuutta seminaarissaan. Björn Wahlroos totesi, ettei ihmisille voi enää puhua ylhäältä päin.

-         Johtajan on tarjottava moraalisia arvoja, Wahlroos jatkoi.

Nykyaikaisen johtajan tulee myydä alaisilleen omat ajatuksensa ja sitä kautta saada alaiset noudattamaan johtajan tekemiä päätöksiä. Nykyään tulisikin johtamistaitojen lisäksi puhua alaistaidoista. Yhtälailla kun alaisilla on oikeus hyvään johtajaan, on johtajalla oikeus hyviin alaisiin.

Wahlroosin mielestä nykyaikaisen johtajan täytyy käskemisen sijasta saada alaisensa vakuuttuneeksi siitä, että hänen päätöksiään kannattaa noudattaa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi johtajan tulee pitää kiinni omista periaatteistaan ja tarjota alaisilleen kannustimia ja moraalisia arvoja.

Vanhat johtamisen käskemismallit eivät enää toimi, koska nykypäivän työelämään siirtyvä sukupolvi ei koe työn tekemistä pakkona tai velvollisuutena vaan etuoikeutena tehdä sitä mitä haluaa. Enää ei koulutustakaan hankita sillä perusteella, että kunhan nyt joku tutkinto on, vaan nuoret onneksi osaavat valita sen itseä eniten kiinnostavimman alan.

Asiantuntijaorganisaatioita tulisi kehittää siihen suuntaan, että jokainen työntekijä tietää mitkä ovat yrityksen tavoitteet ja tarkoitus. Ei riitä enää, että työntekijälle kerrotaan mahdollisimman suppeasti hänen omaan työnkuvaansa kuuluvat asiat. Kokonaisuuden hallinta ja ymmärtäminen auttaa työntekijää onnistumaan työssään. Valitettavan monessa organisaatiossa työtyytymättömyyttä aiheuttaa väärissä tehtävissä olevat ihmiset. Yt -neuvotteluiden vaihtoehtona kannattaisi käydä perusteelliset kehityskeskustelut ja antaa työntekijöille mahdollisuus työnkierron avulla kokeilla mielenkiintoiseksi kokemiaan työtehtäviä. Uskallan väittää, että omista työtehtävistään motivoituneet työntekijät säästävät yritykselle sen summan mitä yt -neuvotteluilla tavoitellaan, kun otetaan huomioon myös yt -neuvotteluiden aiheuttamat sivuvaikutusten kustannukset.

En malta tässä kohtaa olla ylistämättä partion tarjoamaa johtamiskoulutusta. Me partiolaiset kasvamme vastuunottamiseen vertaisjohtajuuden avulla. Saamme jo nuoresta pitäen itsemme kokoisia vastuita kannettavaksemme. Joskus vastuut ovat jopa itseämme suurempia, mutta koskaan niitä ei tarvitse yksin kantaa. Aina on ympärillä auttavia käsiä ja tukea antavia olkapäitä.

- Partio kasvattaa tulevaisuuden johtajia, sanoi Maailman partiosäätiön kunniapuheenjohtaja Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa avauspuheenvuorossaan johtajuutta käsittelevässä seminaarissa 8.9.2012 Turussa.